”Uuden talon rakentaminen on palapelin kokoamista” — Arkkitehdit kertovat, millaista on suunnitella puukerrostaloa

Teksti: Marianne Minkkinen ja Milja Koivuniemi 
Kuvat: Marianne Minkkinen

Sää on aurinkoinen, kun kävelemme Turun Linnankadulla kohti vaaleanruskeaa, koristeellista kivitaloa. Löydämme talon seinän messinkilaatoista etsimämme nimen ”Schauman arkkitehdit. 

Olemme tulleet Schaumanin toimistolle tapaamaan arkkitehtejä Niklas Kronbergiä ja Seppo Leinikkaa. He suunnittelivat Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin 4 puukerrostaloa, jotka rakentaa rakennusyhtiö NCC. Kronberg on talojen pääsuunnittelija ja Leinikka projektiarkkitehti. 

Kysymme, mihin heidän huomionsa kiinnittyy silloin, kun he käyvät katsomassa uutta kohdetta. 

”Pihasuunnitteluun, sillä kukaan ei kävele silmät kiinni talon sisäänMiltä tuntuu, kun saapuu pihaan”, Kronberg sanoo. 

Kruunuasuntojen 2 ensimmäistä puukerrostaloa valmistuvat kesällä 2020 ja loput keväällä 2021. Leinikka kertoo, että talojen värimaailma on haettu punamullasta ja keltamullasta. Korttelin piha-alueesta rakennetaan viihtyisä ja elävä. 

Parkkipaikat tehdään maan alle. Tämän ansiosta pihasta muodostuu turvallinen ympäristö, jonne lapset voivat mennä leikkimään ilman, että tarvitsee pelätä autoja. Ulos istutetaan isoja pensaita ja puu.” 

Kyseessä on toisin sanoen laaja kansipiharatkaisu, jollaisia on Turussa vain vähänTässä kohteessa ratkaisuun on vaikuttanut Linnanfältin uuden, rakenteilla olevan asuinalueen kaava. Turun linnan ja Aurajoen läheisyyteen rakentuvasta kokonaisuudesta on tulossa yksi Suomen suurimmista puukerrostaloalueista. 

Seppo Leinikka ja Niklas Kronberg suunnittelivat Kruunuasunnoille 4 puukerrostaloa Turun Linnanfälttiin kauniille paikalle. Sieltä on vain kivenheitto Aurajoen rantaan tai Turun linnaan. Kuvassa visualisointi tulevista taloista.
Molemmat kertovat kiinnostuneensa arkkitehdin ammatista jo lukioaikoina. Leinikka (vas.) on työskennellyt Schauman arkkitehdeillä noin 30 vuotta ja Kronberg 10 vuotta.
Heidän mukaansa työssä tarvitaan luovuutta, visuaalista silmää ja insinöörihenkisyyttä.

 

Eri toiveiden yhteensovittamista 

Linnanfältin kaava ja rakennusmääräykset varmistavat muun muassa sen, että alueesta tulee yhtenäisen näköinen ja siellä on riittävästi tilaa elämiseen. Rakennuttajalta tulevat kriteerit yksittäisen talon ominaisuuksiin. 

Uuden talon rakentaminen on aina palapelin kokoamista. On valtava määrä toiveita ja haaveita, jotka pitää sovittaa yhteen”, Kronberg kertoo.  

Kruunuasuntojen puukerrostalojen suunnittelemisessa oli omat haasteensa. Kerrosrakenteet oli suunniteltava tarkkaan siten, ettei niistä tule kumisevaa rumpua. Schaumanilla olikin Linnanfältin kohteessa mukana erillinen akustiikkasuunnittelija, joka huolehti myös asuntojen äänieristyksestä.  

Tiukkojen palomääräysten takia puuta ei voida käyttää asunnoissa joka kohdassa, Leinikka kertoo. 

”Näissä taloissa on täyspuiset portaat ja hissikuilut. Lisäksi puukuvio näkyy asunnoissa lattian vinyylilankussa.” 

Palomääräykset vaikuttavat yllättäen myös ikkunoihin. Ne alkavat heti lattiatasosta ja päättyvät hieman tavanomaista alemmaksi, jotta eri kerrosten väliin jää tarpeeksi palamatonta välitilaa. 

Puukerrostalojen lähtökohtina olivat Linnanfältille aiemmin rakennetut kohteet. Niistä haettiin värimaailmaa ja julkisivujen tyyliä, joka nojasi tehdasromantiikkaan tiukkoine ruudukkoineen. Seppo Leinikka halusi elävöittää Kruunuasuntojen talojen julkisivuja rikkomalla pitkiä linjoja siten, että hän sijoitteli ikkunoita vähemmän symmetrisesti.
”Jos yhteen asuntoon on varaa käyttää 40 neliötä, sen voi joko tuhlata käytäviin tai sitten pyöritellä kokemuksen ja taidon avulla sellaiseksi asunnoksi, jossa on miellyttävä asia. Molemmat asunnot voivat täyttää lain vaatimukset, mutta ovat aivan eri asioita. Ulkomuoto on se juttu”, sanoo Niklas Kronberg (oikealla). Samaan ajatukseen yhtyy vieressä istuva Seppo Leinikka.
Isot ikkunat päästävät sisään paljon auringonvaloa. Kuvassa visualisointikuva tulevista asunnoista.

 

Puurakentamiseen mallia Ruotsista? 

Puukerrostaloja rakennetaan Suomessa suhteellisen vähän, sillä niitä on koko maassa vain noin 90 kappaletta. Muualla Euroopassa niitä rakennetaan paljon enemmän.  Esimerkiksi Ruotsissa 20 prosenttia kerrostaloista on puukerrostaloja. 

Kronberg näkee asialle useita syitä: Ensinnäkin Suomessa betoniteollisuus on saanut elementtirakentamisessa vahvan jalansijan. Toisekseen puurakentamiseen erikoistuneita yrityksiä on suhteellisen vähän. 

”Silloin kun suunnittelimme Linnanfältille kohteita, kävimme tutustumassa noin 4 eri toimijaan. Nyt yksikään niistä ei ole enää toiminnassa. 

Kolmas hidaste ovat vanhentuneet ajatustavat. 

”Puurakentamisessa on ennakkoluuloja, kuten se, että puurakennukset palavat herkästi. Puu toki palaa, mutta palaessa se hiiltyy, mikä alkaa suojaamaan sitä”, Kronberg sanoo. 

Ympäristöministeriön tavoitteena on se, että Suomessa rakennusten hiilijalanjälki otettaisiin huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tämä lisännee puurakentamista, sillä puun hiilijalanjälki on moninkertaisesti pienempi kuin betonilla. 

Kasvaessaan puu sitoo ilmasta itseensä tonnin verran hiilidioksidia kuutiometriä kohden. Tulevien 4 puukerrostalon puurakenteisiin on sitoutunut hiiltä yli miljoona kiloa.

Kruunuasuntojen puukerrostalojen ympäristökuormaa pienentävät myös kahteen taloon tulevat aurinkokatot. Valmistuessaan ne tuottavat vihreää energiaa kiinteistösähkön tarpeisiin.  

Puukerrostalojen rakentamisessa kosteudenhallinta on erityisen tärkeää, jotta saadaan rakennettua terveitä koteja. Työmaalla on ollut käytössä Suomessa hyvin harvinainen moottoroitu sääsuoja, jota voidaan laskea tai nostaa työmaan edistymisen mukaan ja vallitsevan säätilan mukaan. Sääsuojan katossa siltanosturi, jonka avulla seinäelementit saadaan nostettua helposti paikoilleen.

Sääsuoja on niin suuri, että rakennustarvikkeita tuovat kuorma-autot ovat voineet ajaa suoraan sen alle. Tämän ansiosta kuivaketjut on saatu pidettyä katkeamattomina tehtaalta työmaalle asti.

Yhteiskäyttötilat kasvava trendi 

Kronberg kertoo, että rakennusalalla on nähtävissä ekologisuuden lisäksi muitakin uusia tuulia. 

”Värejä tulee koko ajan enemmän. Kattojen muodoissa on enemmän vaihtelua ja parvekkeissa yleistyvät ulokeparvekkeet. Sisällä taas panostetaan laadukkaisiin yhteistiloihin, kuten yhteissaunoihin. 

Kruunuasuntojen talojen pihalle tulee piharakennus, jossa on kerhohuone, sauna ja pyykinkuivaushuone. Piharakennuksen lisäksi asukkaat saavat käyttöönsä talojen oman SmartPost-pakettiautomaatin ja parkkihalliin tulee 2 sähköautojen latauspistettä.  

Ensi kesään mennessä arkkitehtien piirustukset ovat muuttuneet paperista todellisuudeksi. Leinikka ja Kronberg sanovat, että heidän kädenjälkensä tulee näkymään ennen kaikkea talojen julkisivuissa ja työn taustalla olevissa arvoissa. 

”Arkkitehdille asunnon loppukäyttäjä on vähän kasvoton, joten meille kädenjäljen näkyminen on edemmän vastuullisuusasia. Kannamme vastuumme siitä, että kukin asunto on hyvä ja talon ulkonäkö on niin hieno, että sen ohi kehtaa kävellä tyytyväisenä vielä 10 vuoden päästäkin”, Kronberg sanoo. 

Raitiokuja 4:n vuokrakodit valmistuvat ensi kesänä. Schauman Arkkitehtien visualisointikuva.
Avainsanat: , , , .